Aikuiset ihmiset ruokakaupassa
Ärsyttäviä asioita, joita ruokakaupan kassalla työskennellessä kohtaa joka ikinen päivä.
1. Epäystävällisyys. Ei tervehditä, ei katsekontaktia, ei hymyä, ei pienintäkään merkkiä ystävällisyydestä. Voisihan kassat toimia itsepalvelunakin, sillon joudut ITSE näkemään vaivan ja sähläämään maksujen kanssa. Ole hyvänen aika kiitollinen että siellä joku sinua palvelee ja yrittää tehdä asioinnista selkeää ja mukavaa.
2. Käskeminen. Yrittäisit edes pyytää kohteliaasti laittamaan ne jogurtit tai pakasteet pikkupussiin. Tai kertomaan tupakkakoneesta haluamasi merkin. Inhottavinta on se ”HAE MULLE, TUO MULLE, LAITA MULLE, TEE MULLE”
3. Muovipussi. Tuo erittäin kallis kapistus jolla huomattavasti teet ostostesi kantamisesta mukavempaa. Mikäli se 80 vuotta vanha kangaskassi on unohtunut kotiin OSTA MUOVIPUSSI, älä piilota sitä kärryjen nurkkaan että myyjän on kassan yli ja läpi sitä mahdoton nähdä. Muistutan myös, että muovipussi on maksullinen tuote, jonka vieminen kassan ohitse maksamatta on varastamista. Ihan samalla tavalla kuin kaikkien muittenki tuotteiden kanssa. Entä jakaako kassat tikkareita ilmaiseksi? Ei. Entä tulitikkurasioita? Ei, ja ne ovat vielä halvempiakin. Muista myös se, että kauppa maksaa niistä.
4. Tuotteiden ”järjestely” hihnalle. Ensin toki ne jogurttipurkit ja salaatit sun muut särkyvät tai litistyvät tuotteet. Sitten vasta maitopurkit ja kaljapäkit. Tämän jälkeen valitetaan kun se selleri nyt menikin katki. Voi itku.
5. Palataan muovipusseihin. Muovipussi hihnalle, tuotteet lastataan pussin päälle sievään pinoon. Kaljalava, maitopurkit sen päälle lappeeltaan, sitten pari jukurttipurkkia, päivän lehti ja tupakka-aski ja kaikki muu mahdollinen kauniisti pinottuna. Suoraan sanoen v*tuttaa sitä alkaa purkamaan. Kaikki sujuu huomattavasti helpommin ja NOPEAMMIN kun laitat ne hihnalle fiksusti peräkkäin.
6. Sitte tulee päinvastainen ongelma. Tuotteet laitetaan hihnalle puolen metrin välein, ettei seuraavalla asiakkaalla ole mahdollista lastata omia tavaroitaan valmiiksi.
7. Itsekkäät ja välinpitämättömät ihmiset. (Esim. kohta 6)Voi pyhä ajattelemattomuus. Odotatko vuoroasi kassahihnan alkupäässä maitopurkki kädessä, kun asiakas edelläsi maksaa tuotteita?? Takanasi on kilometrin mittanen jono eikä kukaan pääsen laittamaan omia tuotteitaan hihnalle takiasi.
8. Kärryt ja aasiakkaan ajattelemattomuus. Kärryt laitetaan poikittain käytävälle hihnan viereen niin, ettei vastakkaisen kassan jonossa juurikaan mahdu seisoskelemaan, saatika että sinne pääsisi. Älä toki siirrä kärryjäsi kun huomaat vaikeasti ohipujottelevan asiakkaan siellä vastakkaisella kassalla. Ostokset maksettuasi jätä kärryt keskelle kulkuväylää ja lastauspaikan eteen. Älä missään nimessä vie niitä takaisin kärrykatokseen.
9. Kuittiroskat. Ota kuitti vihaisesti kassan sitä tarjotessa, nakkaa se kuitenkin lattialle tai jätä lastauspaikalle lojumaan. Kyllä sen joku sieltä siivoaa…
10. Kiukku. Aikuinen ihminen, mikä sinuun menee ruokakaupassa asioidessa? Turha valittaa jos jauheliha on liian kallista lompakollesi, ei sitä tarvitse ostaa. Salametsästä hirvi ja jauha se. Turha myös naputella sormilla pöytään tai huohotella ja puhallella odotellessasi, itse ostit täyden kärryllisen tavaraa, siinä menee aikaa. Tajua edes mennä pakkaamaan silläaikaa.
11. Valitusvalitusvalitus. ”Lidlissä toimitaan ainakin näin” ja ”prisma on paljon parempi” ja ”Muttakun Salessakin….”. Mene sinne sitte, tämä on k-kauppa ja täällä toimintamalli on tämä, sisäistä se.
12. Tarjouslehdet. Niissä lukee kaupan nimi ja voimassaoloaika. Lue ne. Turhaan tulet tuhisemaan ja huutamaan supermarkettiin miksi juhlamokka on normaalihinnalla ko lidlin mainoksessa luki että 2e.
13. Rahat. Kai sinä itekki tajuat että niitä rahoja ei pidä heittää siihen liikkuvalle hihnalle.
14. Tuotteet niille kuulumattomilla paikoilla. Kinkkupaketti on helppo jättää karkkihyllylle kun päätätkin, ettet sitä haluakkaan ottaa. Älä toki vaivaudu viemään sitä takaisin! Kulutat jalkojasi.
15. Ärsyttävät ja typerät ihmiset sekä niiden ylihauskat letkautukset. ”Ei mene verotukseen HAHAHAHHAHAHA!”
Näitä riittää.
– Suolapähkinä –
Nämä kaikki kohdat käy toteen myös ravintoloissa yms aasiakaspalvelu paikoissa. Ihmiset vain on niin itseään täynnä!
Olen S-ryhmässä töissä ja aivan samanlaisia aaseja meilläkin on. Tosin rahaa ei täällä ikinä heitellä hihnalle, mikäköhän siihen motivoi?
Raivostuttavaa on myös se että välikapulaa ei laiteta ja joskus ei vaivauduta jättämään edes väliä ostosten väliin.
Ja sitten ne pussittajat jotka pussittaa kaiken valmiiksi ja solmii ne pussit. Esimerkiksi jugurttien, jäätelön tai pikkukarkkien kohdalla. Useimmiten en jaksa edes lähteä ratkomaan solmua vaan joudun useimmiten hajottamaan pussin päästäkseni enareihin käsiksi. Harmi että asiakkaat ei ymmärrä että pakko se koodi on saada sieltä, etenkin jos on montaa erilaista tuotetta.
4&5&6: nähty on, ihmisiä on monenlaisia. Toiset tykkäävät pakata kaiken kompaktisti, kun toiset tykkäävät jättää väljää. Asiasta mainitseminen voi auttaa, muutoinhan ihmiset tekevät mikä sopii itselle.
8: ei tuossa vielä mitään, mutta kun jonkun pujotellessa ohi saadaan raivari ja huudetaan että mitä sinä kosket minun kärryyni tms. Surkuhupaisaa tai vain raivostuttavaa.
11: joskus tullut suoraan sanottua että no kannattaa sitten asioida jatkossa siellä toisessa kaupassa. Siihen suhtaudutaan yleisesti paremmin kuin heti luulisi.
13: ei kai tajuta jos niin tapahtuu. Kannattaa sanoa asiasta tai demonstroida jumittamalla vaikka etummaisin kolikko liukuhihnan väliin, mikä vain omaan tyyliin sopii.
15: eivät sentään naama punaisena huuda haukkuja. Kuuleehan sitä kavereiden ja sukulaistenkin seurassa aina samat ’hauskat’ jutut. Kannattaa laittaa ignore päälle ja hymyillä vähintään siksi, että sentään iloiset asiakkaat kyseessä eikä rähjäaasit.
Meidän kaupalla on kassalla lappu, jossa punaisin kirjaimin kielletään rahojen laittamisen hihnalle. Kerran kävikin niin, että asiakkaan heittämä viisikymppinen oli jäädä jumiin hihnan väliin. Seteleitä saattaa löytyä tuotteiden välistä, niiden päälle asetettuna tai muuten vain jätetään rahat liukumaan kohti asiakaspalvelijaa. Koska eihän niitä voi ojentaa hänelle käteen. Jotkut jopa nojaavat lapun yli niin, etteivät huomaa sen olemassaoloa (ts. laskevat mahansa lapun päälle), ja samalla heitellen rahojaan hihnalle. Jatkossa aion kohteliaasti huomauttaa heitä asiasta.
minä asettelen tuotteet hihnalle silleen että kaikissa on viivakoodi lukijaan päin valmiiksi jos vain mahdollista. Saako tämä kassatyöntekijät hurmioon?
Kyllä 🙂
Kehun aina asiakkaita jotka osaavat olla näin ajattelevaisia 🙂
ukko 31v – jos tavaraa on paljon, nopeuttaa se selvästi urakkaa, mutta ei se varsinaisesti hurmioon saata :). Kassatyöntekijällä ei ole kiire, joten mulle on se ja sama miten asiakas ne tuotteet laittaa. Mun ajasta se ei ole pois, ei se päivä sen nopeammin kulu, mutta asiakkaalle on asiointi näin nopeampaa. Joten jos on kiire, suosittelen näin tekemään.
Kaikki kohdat ovat täyttä totta. Uskaltaisin jopa väittää, että jokainen asiakaspalvelija (tai ainakin kassatäti/-setä) tietää aivan tasan tarkkaan mistä tässä puhutaan. Eikä ongelma ole toki tyhmyys tai hetkittäinen ajattelemattomuus, vaan se uskomattoman sitkeässä oleva epäystävällisyys. ”Moi, laitako tän pussiin?” ”MMMM-M!” Jaha, kiitoksia vain ja oikein hyvää päivänjatkoa! 🙂
Aikuiset ihmiset yleensäkin, kun astuvat kauppaan tai kioskiin. Jonottaminen saa aikaan itkupotkuraivareita muistuttavat kilarit jos vaan uskallan menemään auttamaan toista asiakasta tuotteen valitsemisessa. Mutta oman vuoron tullessa kiire loppuu siihen. Aletaan pohtimaan vaihtoehtojen X, Y ja Z välillä. Mietitään ikuisuus onkohan lompsassa tarpeeksi kolikoita tasarahaa varten ja vai maksaisko sittenkin kortilla – tai no ei tällä kortilla, kun sittenki tällä ja tästä vaan plussat. Oho ei siellä ollutkaan katetta, otetaan sittenki tällä. TAI HEI voitaisko tehdä silleen, että mä maksan tän verran rahalla ja loput tältä kortilta. Jätetään toi tavara sittenki pois. HEI MUUTEN tänää onki viking lotto, laitetaan näin ja näin paljon. Mulla olikin veikkauskortti, muistin just, saatko ton vielä sinne. Ja loputtomiin samanlaista pallottelua.
Loppujen lopuksi ko. tilanteeseen on mennyt viisitoista minuuttia. Hauskinta tilanteessa on se, että asiakas muisti huutaa perääni (ennen kuin palvelin häntä) että hänellä on KII-RE.
Eipä siinä mitään, ihmisiä on moneen junaan ja raitiovaunuun mutta monesti ihmetyttää käytännöllisyyden puute. En odota, että jokainen on sotilaallisesti järjestäytynyt tullessaan kioskiin ostamaan maitoa ja leipää, mutta pientä organisointia voisi harkita. Varsinkin jos etukäteen jo ovelta karjuu kiirettä. Ja 7/10 asiakasta ei oikeasti edes ole kiire.
Taitaa Suolapähkinällä olla vähän pähkinä kireällä ? 😀 Ehkä vois tehdä hyvää kokeilla välillä jotain muuta kun kassatyöskentelyä..
Kohta 1: Joskus myös toisinpäin jää se tervehdys saamatta kun kassa puhuu puhelimeen samalla kun ”palvelee” asiakasta. Varsinkin pienemmissä kaupoissa.
Kohta 3: Toisessa kohdassa sanoit että sua ei vois vähempää kiinnostaa kauanko asiakkaat joutuu kassalla jonottamaan niin miks sua kiinnostaa ottaako joku sillon tällöin 15 senttiä maksavan muovikassin ilmasiks ? Tuskin se on sinulta pois, paitsi jos olet kauppias. Jossain kaupoissa on jopa niitä mukavia myyjiä jotka antavat ottaa sen ilmaiseksi jos sen on unohtanut.
Tiedätkö miksi se kassa puhuu puhelimeen? Koska tänä päivänä monessa kaupassa sama henkilö istuu kassalla, vastaa asiakaspuheluihin, hyllyttää jne.. Joskus puuttuu viivakoodi ja on pakko soittaa ja kysyä osastolta. Olisko susta perempi, että se kassa pysäyttää työnsä siksi aikaa, kun puhuu puhelimessa?? Ja myyjällä ei ole ”valtuuksia” antaa muovikasseja ilmaiseksi. Siitä voi saada jopa potkut. Ei mitään muutakaan tavaraa anneta asiakkaille ilmaiseksi. Ihan sama, kun asiakas sanoisi, että käy vielä hakemassa maidon, kun unohtu ostaa ja kassa vastaisi, että joo hae vaan, saat ilmaiseksi. (ei edes niille vitsiniekoille jotka viivakoodin puuttuessa lohkaisee: ”se on sitten varmaan ilmainen. Hahhahhha.”)
12. Sama myös muun alan kaupoissa. Joskus asiakas ei uskonu ettei ollu ex-työpaikkani tarjous vaikka soitin henkilölle joka tiesi firman mainoksista kaiken. Ja jollekki annoin lehen, että näytä missä on meijän mainos ja sit vasta ku näki myönsi olleensa väärässä.
14. Aivan …tanan ärsyttävää ihan asiakkaanakin nähdä näitä. Tänäänkin Sellon Prismassa joku oli jättänyt kilon verran kalatiskin kuhafileitä pakastealtaaseen. Ihan jäässä olivat kun osuin paikalle.
Kaikki hävikki siirretään lopulta hintoihin. Siinähän sitten itkevät nousevia hintoja.
Ehkä sillä ei oo kotona pakastinta.
Kohta 4
Itse työskentelen keskisuuressa ruokakaupassa, jossa on pienet ’pöydät’, jonne tavarat lukemisen jälkeen menevät.
Siltikään koskaan ei ainakaan minulla ei ole ollut ongelmaa liu’uttaa jugurttipurkit ja asetella sipsit siihen hihnan sivuun metallitasolle vaikkapa jopa kasaksi, jottei mikään särkyvä mene hajalle. Tämä ei tietysti onnistu jos istuu, kuten ei pussien varastamisenkaan vahtiminen (lyön muuten mainitsematta pussit laskuun).
Ps. Meillä on ne itsepalvelukassat ja osa asiakkaista tykkää – osa ei.
”Ensin toki ne jogurttipurkit ja salaatit sun muut särkyvät tai litistyvät tuotteet. Sitten vasta maitopurkit ja kaljapäkit”
Suosittelen antamaan palautetta kaupan johtoon. Useimmissa kaupoissa käytetään ostoskärryjä, joiden pohja on kalteva taaksepäin, jolloin isoimmat ja raskaimmat ostokset on pakko pakata kärryn takaosaan. Silloin ne ovat kärryä tyhjennettäessä viimeisinä ja myös alimmaisina, koska kaltevuuden takia niitä on vaikea ottaa sieltä ensimmäiseksi. Toisaalta siinä kassahihnan alkupäässä on hyvin pieni laskualusta tai ei ollenkaan laskualustaa, joten tavaroiden järjestyksen vaihtaminen ei onnistu sitäkään kautta. Kyse ei siis ole välttämättä asiakkaan tyhmyydestä, vaan kaupan tarjoamien välineiden huonosta/epätarkoituksenmukaisesta suunnittelusta.
Mieheni on töissä Lidlissä, ja joutuu sielläkin joka päivä kuuntelemaan karjumista siitä, jos joku tuote on loppu, tai jos asiakas on itse muistanut tai katsonut mainoksen väärin eikö ko. tuotetta ole vielä/enää kaupassa. Kaikki, aivan KAIKKI on aspan syytä. Itse olen ollut lipunmyyjänä, mutta minulle ollaan jostai syystä oltu mukavempia, ehkä siksi, että minulle raivoamalla alueelle pääsy tyssää siihen turvamiesten toimesta. 🙂
Pakko myöntää, että itsellekin sattuu väillä noiden tuotteiden asettelun kanssa kassahihnalle. Yritän pitää tuotejonon tiiviinä, mutta jos liukuhihna liikkuu ja yrittää samaan aikaan vielä metsästää niitä tuotteita korista jonkinlaiseen painavuusjärjestykseen, tavarat voivat jäädä väljästi. Tiivistelen niitä sitten ahkerasti, kun seuraava asiakas syöksyy jonoon. 😀
Lidlissä on muuten aivan erinomaista se kilometrin pituinen hihna. Muiden kauppojen olisi syytä apinoida se välittömästi, että hihnalle mahtuisi enemmän kuin yhden asiakkaan ostokset kerralla.
Kassakuitista: miksi se pitää nykyään taittaa ennenkuin annetaan asiakkaalle?
Alennetut tuotteet: Taas Lidlissä paremmin, alennustarrassa on viivakoodi joka luetaan kassalla joten alennus tulee aina. Muissa kaupoissa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että se alennus jää saamatta räikeästä tarrasta huolimatta. Sitten sitä joutuu setvimään asiakaspalvelussa. Pahin kokemus on IKEAsta, jossa byrokratia euron hyvityksen saamiseksi oli aivan käsittämätön.
Jos on kiire (työttömänä mulla ei yleensä ole), kannattaa välttää sitä kassaa jonka yhteyteen on laitettu veikkauspiste. Kannattaa myös vältellä jonoja joissa on vanhuksia vaikka niillä olisi vähänlaisesti tavaraa. Jotain häslinkiä niiden kanssa näyttää aina syntyvän. Sama koskee osittain myös perheitä joilla on aivan pieniä lapsia, tosin sellaisia jonoja kannattaa välttää muutenkin missä kärryt on lastattu laitoja myöten täyteen. Usein kannattaa myös vältellä sellaista kassatätiä joka on ollut koko elämänsä töissä samassa kaupassa. Se kun tuntee kaikki asiakkaat niin hyvin, että jutunjuurta riittää yleensä puolin ja toisin. Mies kassalla onkin tässä suhteessa varmempi valinta. Tosin täytyy myöntää, että ylivoimaisesti tehokkain näkemäni kassahenkilö on nainen (Tre K-Kuninkaankulma, muistaakseni Marja nimeltään).
Kun näitä juttuja lukee, tulee väkisinkin mieleeni, että ihmisille pitäisi olla pakollinen ”näin käyt kaupassa”-tutkinto, jossa harjoiteltaisiin näitä perusasioita. Ilman ko. tutkintoa ei kauppaan ole asiaa ellei mukana ole jotakuta tutkinnon suorittanutta.
Ja sitten me jotka laitamme tuotteet järjestykseen. Lajittelemme tavaramme niin, että kassan on helppo ne bongata. Mulla esimerkiksi on aina maidot ja mut isot tavarat ensin sitten pakkausjärjestyksessä muut tavarat.
Viivakoodit on aina siten ettei tuotetta tarvitse kuin skannata. Skannauksen aikana pakkaan tuotteet ja maksukortti on valmiina maksupäätteessä. Maksun koittaessa olen usein valmiiksi pakannut tuotteet kasseihin. Maksu sujuu nopsasti ja seuraava pääsee heti kassalle.
Kuulenko tästä kiitosta kassalta no en ikinä, vaikka minusta on kassalle selkeää hyötyä. Kassahihnalla esimerkiksi ei ikinä ole kiikkerää kassa kaikkea epämääräistä.
nää on kyllä totta… onneksi suurin osa asiakkaista on kuitenki mukavia :3
Kohta 1: Olisit hyvänen aika kiitollinen niistä asiakkaista, ovat sitten miten töykeitä tahansa. Ilman asiakkaita sulla ei olis duunia. Jos pahoitat mielesi siitä, että sulle ei hymyillä tai sua ei tervehditä, niin suosittelen vaihtamaan alaa.
Noita itsepalvelokassoja toivoisin minäkin. Asiakkaalle olisivat helpompia, ja ex-myyjätkin voisivat keskittyä ihan kokopäivätoimiseen nillittämiseen.
Tohon pitäisi lisätä ne, ketkä pitää sen tuotteen käsissään aina kassahenkilölle saakka, ja sitten työntää tuotteen (limupullo) niin, että se menee sen edellisen asiakkaan kuitille, ja kun haluaisi poistaa sen kuitilta, niin aasiakas ei anna tuotetta takaisin, kun sen poistaminen on vaikeata, kun pitäisi saada pois sekä juoma, että pantti. Kysympä vain, että kuinka vaikeata on laittaa se tuote hihnalle? Mun mielestä se ei nopeuta yhtään työskentelyä.
Ja vielä, että kuinka vaikeata on käyttää välikapulaa, että asiakkaiden ostokset ei mene sekaisin.
Minä kävin tänään prismassa. Siellä oli kassalla varmaan tämän keskustelun kaikki nillittäjäkassat töissä ja kohdalleni sattui pahin. Kerroin kassalle, että paprikoiden kilohinta oli väärä. Hintalappuun tuli 10 senttiä kalliimpi kilohinta kuin vihannesosastolla. Kehotin kassalle saapuessani kassamyyjää korjaamaan asian. Ilmeisesti älynlahjat eivät riittäneet, koska tämä meinasi soittaa vihannestiskille pyytääkseen apua. Kerroin, että aikani ei riitä odotteluun ja kehotin uudestaan korjaamaan hinnan. Kassa ei tajunnut ja yritti viivakoodin vetäisemällä lisätä ne kauppalaskuuni, kun ilmoitin uudestaan, ettei tarvitse soittaa. Kun kassa ei vieläkään oma-aloitteisesti kyennyt normaaliin työhönsä, jätin paprikat ja muut tavarat ostamatta. Loppuostoksia pakatessani kassamyyjä lähestulkoon tunki seuraavan asiakkaan tavarat minun puolelleni pakkausalueelle, ilmeisesti kostonhimoisena siitä, että erehdyin pyytämään normaalia palvelua. Otan maanantaina yhteyttä kauppaan, jotta saavat uppiniskaisen myyjän oppimaan palvelutapoja.
Oletpas hauska. Olisit valittanut siitä väärästä kilohinnasta jo siellä vihannesosastolla, niin olisivat voineet korjata. Olen ollut Prismassa töissä pari vuotta takaperin, eikä silloin ainakaan ollut mahdollista korjata kilhintaa kassalta (paitsi ehkä kikkailemalla jonkin aleprosentin kautta).
Tuollaisen urpon kannattaisi varmaan palkata henkilökohtainen avustaja kaupassakäyntiä varten kun vaikuttaa niin hankalalta.
En mä ainakaan kassahenkilönä ota mitään tuotteiden hintoja totuutena aasiakkaan suusta, vaan todellakin varmistan osaston myyjältä – etenkin, jos kyseessä on itselleni ei-täydellisen-tutun osaston tuote. Olkoonkin vaan 10 senttiä se ero, minä eikä varsinkaan aasiakas päätä myymiemme tuotteiden hintoja. Ja jos en saa soittaa ja tarkistaa ja koet oikeudeksesi oikein kieltää minua (ihan kuin olisin sitä paprikaasi syömässä), voinet hankkia tuotteesi toisesta liikkeestä. Pakko ei meillä ole käydä, valinnanvaraa riittää.
Ei tuossa ole kyse älynlahjoista, vaan siitä, että kassa halusi varmistaa asian vihannespuolelta. Asiakkaiden sanomisia ei oteta totena. Haloo!
Millainen urpo valittaa 10 centistä jos itsellä on vielä kiire???
1. Myyjä ei sieltä kassalta voi millään tietää jokaisen tuotteen hintaa..tuotteita kun sattuu olemaan keskisuuressa myymälässä jo se yli 10 000.
2. Prismassa välimatkat pitkät, kassa ei voi lähteä juoksemaan toiselle puolelle myymälää selvittämään hintaa
3. Myyjä tässä tapauksessa (itse näin olisin tehny) olisi varmistanut puhelimella oikean hinnan vihannesosaston myyjältä, normaali toimenpide, joka tehdään AINA, kun asiakas kassalla ilmoittaa, että tuotteessa väärä hinta! Ei tarvitse ottaa henkilökohtaisena loukkauksena
4. Ehkä hän kuitenkin uskoi sinua, veti viivakoodin ja OLISI vähentänyt tuotteen hinnasta sen 10 snt.
5. Olisiko mitenkään mahdollista, että myyjä tästä koko tilanteesta hämmentyneenä unohti kääntää kassajakajaa, jolloin seuraavan ostoksen tulivat VAHINGOSSA sinun ostostesi päälle?
+Oletko ehkä miettinyt sitä, että myyjillä sattuu olemaan tietty ohjeistus, jonka mukaan toimitaan aina kun tulee erikoistilanne?
Kaikki, siis ihan kaikki tästä listasta on niin nähty! Kaikista ärsyttävin on 8, kusipäät ei älyä miten kauan menee kärryjen siivoamiseen keskisuuressa kaupassa! Se työ kyllä myös kassalle, olla istumassa ekaks 8 tuntia ja sen jälkeen mennä parkkipaikalle siivoamaan kärryt paikoilleen… xD
Kassalla oleminen on asiakaspavelua. Ei kannata mennä asiakaspalvelualalle jos ei kestä m*lkkuja. Toki se on aina mukavampaa jos asiakkaat ovat mukavia, mutta pidä mielessä kuitenkin tuo mitä sanoin. Ja vaikka sinulle ollaan m*lkku, ei kannata olla samanlainen sen takia. Siitä tulee vain valituksia.
10. Kehota ennemmin metsästämään hirvi laillisesti. Salametsästys ei ole suositeltavaa.
15. Joskus joku yrittää olla hauska. Joskus ei onnistu. Koita kestää, vaikka eivät olisikaan hirveän vakavia tai hauskoja kaikki asiakkaat.
kauppa ei kyllä varmastikkaan maksa niistä muovipusseista 20senttiä kappale. ennemminkin ehkä sentin, jos sitäkään.
Kauppa todellakin maksaa muovipusseista enemmän kuin sentin. Ja tottakai pusseihin niinkuin muihinkin myytäviin tuotteisiin on laitettu kate. Eihän mikään kauppa kannattaisi jos myytäisiin samalla kuin ostetaan. Otatko tikkarinkin hyllystä maksamatta kun se maksaa vain 15 senttiä??
Tässä on yksi ruokakaupan lähes jokapäiväinen asiakas, joka odottaa kuin kuuta nousevaa, että tännekin viimeinkin rantautuisi ne ihanat itsepalvelukassat!
Asuin vuosia poissa tästä maasta ja kaikki nuo vuodet poissa täältä opettivat, että kaupassa asiointi on ihan pirun paljon helpompaa jos kaupassa on itsepalvelukassa. Suomen kassahenkilöt kun odottavat asiakkailtaan ihan mahdottomia ajatuksenlukutaitoja – mistä ihmeestä pitäisi pienen asiakkaan tietää millä mielellä se kassahenkilö kunakin päivänä sattuu olemaan, onko tänään se päivä kun saa purkit asetella nätisti viivakoodit lukijan suuntaan vai onko tänään se päivä kun pitää viskoa ostokset mahdollisimman nopeasti siihen hihnalle…
Kaikkein parasta tietysti olisi jos saataisiin tähänkin maahan toimiva kotiinkuljetusjärjestelmä, niin ei tarvitsisi enää ikinä astua sisään ruokakaupan ovesta pelkäämään sitä minkälaisella tuulella se kassahenkilö nyt tälläkertaa taas onkaan…
Semmoista tässä mietin, nyt aspat vastatkaa, miten suhtaudutte asiakkaisiin jotka näyttävät hieman hermostuneilta kanssakäymistilanteesta, eli ostotapahtumasta? Itselläni on hieman sosiaalisten tilanteiden kanssa vaikeuksia ja koen suuria vaikeuksia katsoa esim. kassaa silmiin, yritän kyllä kovasti ja aina vastaan, mutta tiedostan ääneni olevan epävarma ja joskus liian hiljainen tai pikainen. Koitan kuitenkin aina viimeistään kuitin aikana sanoa silmiin katsoen, etten tarvitse kuittia tai jos tarvitsenkin syystä tai toisesta niin katson silmiin ja kiitän, vaikka se on uskomattoman vaikeaa. Koitan myös hymyillä ja olla tilanteessa, mutta pelkään usein kassan tuomitsevan minut töykeänä tai ylimielisenä…
Luen mielestäni ihmisiä hyvin, joten huomatessani tuollaisen epävarmuuden, pyrin olemaan jollakin lailla rohkaiseva. Hymyilen kannustavasti, kuuntelen ja voin palvella/puhua vähän hitaammin jos tarvitsee. Olen töissä tarjoilijana, mutta melkein samat asiathan siinäkin käydään läpi kuin ostotilanteessa kaupan kassalla.
Meitä on moneen junaan, kaikki eivät varmasti samaa allekirjoita kuin mitä sanoin, mutta minun mielestäni erilaiset ihmiset pitäisi ottaa huomioon juuri rohkaisevalla tavalla!
Edellisen kanssa samoilla linjolla. On totta, että meihin myyjiinkin mahtuu aaseja, mutta suurinosa meistä hallitsee ns, sosiaalisen älykkyyden. Toisin sanoen, osaamme kyllä ottaa asiakaan ”erikoistarpeet” kohtalaisen hyvin huomioon =) Elä stressaa! Meillä, kuten asiakkaillakin on paljon muuta mietittävää kuin asiakaskohtaamiset =)
Mä ainakin huomaan ihmisen olemuksesta, että onko kyseessä töykeä tai ylimielinen henkilö vaiko sellainen, jolle sosiaaliset tilanteet ovat vaikeita. Uskon, että monella kassahenkilöllä on tällänen taito. 🙂
Kun tätäkin listaa lukee, ymmärtää kyllä miksi kassat ovat lähes aina todella pahalla tuulella, kun vedetään herneet nenään siitä että tavaroitaei laiteta ”Oikeaan” järjestykseen hihnalle.
Näitä lukiessa tulee väkisinkin mieleen ekana sellainen kysymys, että miksi ihmisen täytyy olla ilkeä toiselleen? Tuleeko siitä hyvä mieli, että se saa murista vihaisena myyjälle, joka ensin tervehtii häntä asiallisesti? Ovatko kotona kaikki kunnossa kun kassajonossa täytyy ärhennellä kanssa kävijälleen?
Toisaalta on taas niitä myyjiä, joita ei voisi v…ttuakaan kiinnostaa asiakastyö. Silti ovat kassalla ja heille maksetaan siitä…
Äidit hyvät, yrittäkää ymmärtää, että kauppakasseille tarkoitettu pääty kassahihnan päässä ei ole sitä varten, että kakaranne voi siihen kiivetä. Kassa pyytää ihan turvallisuusyistä lasta olemaan kiipeämättä siihen päätyyn. Esim. yksi lapsi on kerran jäänyt jumiin roskisaukkoon, kun sillä hetkellä siinä ei juuri ollut roskista ja toisen kerran lapsi sai aivotärähdyksen tiputtuaan alas. Tästä tietysti syytetään kauppaa!
Olen saanut äitien suusta useamman kerran vastauksena, että ”Jos se pääty on kerta vaarallinen, se pitäisi sitten varmaan korjata!” Haloo! Tämän lisäksi ne murhaavat katseet, joilla ”komennan” HEIDÄN lastansa, kun pyydän nätisti, että ”Älä lapsi kulta kiipeä siihen, ettet tipu alas ja ettei sen vuoksi käy huonosti.” Lapset ovat useinmiten tämän ymmärtäneet ja isät varsinkin! Äidit taas ottavat tämän kassan varotuiksen sanan henkilökohtaisena loukkauksena kasvatustapaansa kohtaan. En ole enää edes jaksanut laskea, kuinka monta kertaa olen saanut asian tiimoilta haukut.
Vanhemmat voisivat myös opettaa hieman käytöstapoja jälkikasvulleen, mitä tulee kaupassa käymiseen: Kauppa ei ole lasten leikki- tai hippapaikka tai paistopiste ei ole sitä varten, että likaisilla käsillä voi käydä hiplaamassa tuoretuotteita, joita muut asiakkaat myöhemmin sitten ostavat.
yksi asia unohtui listalta 😀 se että kassaneidille puhutaan kuin hän olisi viisivuotias tai vajaa päästään.
ihania varsinkin vanhemmat rouvashenkilöt jotka pitävät tyhmänä ja ymmärtämättömänä, kiitos vain..
Pidän aspa työskentelystä ja olen jäänyt ihan vain lähikauppaan vaikka olen korkeakoulun käynyt yksilö.
”1. Epäystävällisyys. Ei tervehditä, ei katsekontaktia, ei hymyä, ei pienintäkään merkkiä ystävällisyydestä. Voisihan kassat toimia itsepalvelunakin, sillon joudut ITSE näkemään vaivan ja sähläämään maksujen kanssa. Ole hyvänen aika kiitollinen että siellä joku sinua palvelee ja yrittää tehdä asioinnista selkeää ja mukavaa.”
Tajuat kai, että on olemassa ihmisiä, niinkuin vaikkapa minä, jotka eivät kertakaikkiaan kykene katsomaan ihmisiä silmiin, ihmisiä joilla on olematon sosiaalinen elämä, romutettu itsetunto, olematon luottamus muita ihmisiä kohtaan ja jotka ovat pahasti masentuneita. Emme me sillä mitään pahaa tarkoita, luulisi sen olevan selvää. Se on vaan tavattoman vaikea teeskenellä ettei kärsi masennuksesta tai että omistaa normaalin sosiaalisen elämän, ja miksi sellaista pitäisikään teeskennellä? Emme me muutenkaan kaupassa käy niiden ihmisten takia, vaan kun on pakko.
Muuten ihan hyvää luettavaa.
Asia, joka ärsyttää suunnattomasti käskyttämisen lisäksi on pojittelu. ”Hei poika, missä päin on…” Etenkin jotkut vanhemmat herrat välillä sitä käyttävät…uuvatteja kun ovat.
Itseä jäi mietityttään nuo ylihauskat letkautukset. Ymmärrettäväähän se on, että ne alkavat sadannen kerran kuultuna vituttamaan mutta itse en näe mitään pahaa siinä, että yritetään piristää aspan päivää. Näin ainakin uskon ihmisten ajattelevan, tuskin kukaan tahalleen ärsyttää… kai..
Käsittämätöntä luettavaa. Tässä maassa pitäisi ilmeisesti olla kassojen(kin) kyykytettävänä.
Kohta 15 on tullut niin mielettömän tutuksi, että heiton mauttomuus on muuttunut jo varsin hauskaksi. Harvassa on ne letkautukset, jotka saavat kyseenalaistamaan asiakkaan järjenjuoksun.
Itseä joskus kassalla työskennellessä ärsytti asiakas jolla oli tapana etsiä viivakoodit tuotteista ja kääntää ne minuun päin. Ei siinä sinänsä mitään pahaa ollut, tarkoitushan hänellä oli hyvä mutta kun niiden koodien etsimiseen meni aika kauan aikaa ja huvittavaa oli vielä se että hän tuntui ajattelevan että kassahlö ne lukee eli minun piti jokainen tuote sitten kääntää lukijaan päin. Koskaan en näyttänyt ärsyyntymistäni. Asiakkaalla oli aina hyvä mieli kaupasta lähtiessä kun hän oli taas muistanut ”auttaa” kassarouvaa 😀
ääh,joskus on vain hankalaa pyytää sen tupakka askin numeroa etukäteen,sen vuoksi että kassa palvelee toista aasiakasta,ja olet siinä itse seuraava aasiakas,niin numeron kysymisen ajoitus oman vuoron kohdalla ei aina osu kohdilleen,mutta hiotaanpa ajoitusta niin kyllä tämä tästä rupeaa sujumaan
mistä olet napannut nimimerkkisi itselläni on ollut tuo nimimerkki jo vuosia käytössä
lopetin tupakoinnin.Lopeta sinäkin.
Minä en ainakaan koe tarpeelliseksi laittaa tuotteita kassalle erityisen tiiviisti, että seuraava pääsisi laittamaan ostoksiaan siihen. Ärsyttää ihmiset, jotka koittavat tunkea päälle jonossa, vaikka edessä on edellinenkin asiakas.
Kannattaisiko vaihtaa alaa jos noin paljon itkettää…
16. Älä huorittele kassalla työskentelevää henkilöä, jos kaupan valikoima/ hintataso / järjestys / muut asiakkaat / sinua palvelevan ihimisen naama ei ole mieleen.